perjantai 31. tammikuuta 2014

Sarjakuva-arvostelu: Batman - Riivattu ritari

3/5 pistettä - supersankari - käsikirjoittanut Jeph Loeb, piirtänyt Tim Sale - alkuperäinen nimi Batman: Haunted Knight - sisältää kolme tarinaa vuosilta 1993-1995, suomennettu vuonna 2012 - noin 190 sivua - kustantaja: Egmont kustannus - oma kirja

Käsikirjoittaja-kuvittaja kaksikko Loeb ja Sale kirjoittivat vuonna 1993 Halloween spesiaalin, jonka tarkoitus oli olla ainutkertainen juttu. Painos myytiin loppuun ja siinä se. Sitten seuraavana vuonna oli yksi idea vielä ja seuraavana vuonna vielä kolmas. Nämä kolme Halloweenin aikaan sijoittuvaa tarinaa on koottu yhdeksi kokoelmaksi Riivattu ritari nimen alle.


Kokoelman tarinat ovat kaikki erilaisia, mutta Halloween teema ja sama tekijä pari tuo niihin paljon samaa. Hienoa tarinoissa on se, miten Loeb on kirjoittanut Batmanin vastustajiksi hieman tuntemattomampia hahmoja: Variksenpelätti, Hullu hatuntekijä ja Pingviini saavat kaikki huomiota. Ensimmäinen tarina on juonellisesti vahvin, tarina kertoo Gothamin Halloweenista jossa Variksenpelätti kylvää kauhua Gothamiin. Toista tarinaa on inspiroinut Liisa Ihmemaassa ja kolmatta Charles Dickensin joulutarina. Vaikka kaksi jälkimmäistä ovatkin  viihdyttäviä siinä missä ensimmäinenkin, ovat ne hieman kevyemmällä otteella tehty, varsinkin viimeinen.

Tarinat ovat lyhyitä, vain yhden tai kaksi osaa, joten ne eivät ehdi kertoa suurta, eeppistä tarinaa. Ne kuitenkin tekevät sen mitä pystyvät: kertovat jonkinlaisen tarinan Batmanista ja hänen vihollisistaan. Huonoa kuitenkin on tarinoiden dialogi: puhetta ei ole paljoa ja se on hyvin katkeilevaa. Yhtä lausetta voidaan sanoa kolme-neljä puhekuplaa. Ensimmäisessä tämä toimii osittain jossa Batman kärsii pahasta unettomuudesta, muissa se on kömpelömpää.

Vaikka tarinoiden lyhyys ei sinänsä ole ongelma, olisi mieluisampaa jos jokainen tarina olisi jollain tavalla sidottu toisiinsa. Silti Loeb on saanut kirjoitettua varsin toimivia tarinoita näinkin lyhyesti.

Salen hyvin yksinkertainen taide on raikas tuulahdus verrattuna nykypäivän sarjakuviin jotka ovat täynnä tuhansia yksityiskohtia, kuten Capullon kuvittama Pöllöjen hovi. Sale onnistu tekemään todella kauniita ja karmivia kuvia hyvin vähällä. Tunnelma on jatkuvasti kohdallaan ja osa kuvista, jotka saattaisivat muussa yhteydessä olla jopa koomisia, toimivat yleistunnelman takia todella hyvin.

Toki virhekuviakin löytyy, liiankin yksinkertaista tai muuten vain oudon näköistä, mutta kaiken kaikkiaan taide on nautinnollista. Tarinat kun on kirjoitettu kolmena eri vuotena, voi niistä myös nähdä Salen kehittyminen. Ensimmäisessä on tasaisen yksinkertainen, toisessa löytyy pieniä vivahteita Frank Milleristä ja kolmannessa ollaan otettu osia nykypäivän sarjakuvista.

Batman: Riivattu ritari on oiva kokoelma jokaisen viittaritarin ystävälle. Muutama simppeli tarina niin juonellisesti kuin taiteellisestikin iskee juuri oikeisiin kohtiin. Muille tämä on selvä lukusuositus, tässä on hieman erilaista Batmania monelta osalta. Ja jos Halloweeniksi kaipaa luettavaa, niin tämä on ehdoton valinta.

Tuodaan tässä vielä esille se, että Loeb ja Sale tekivät näiden kolmen osan jälkeen 13-osaisen tarinan, The Long Halloween, Pitkä Pyhäinpäivä, joka on vähän aikaa sitten käännetty suomeksi. Itse odotan innokkaasti hetkeä kun pääsen tämän pariin.

Jälkikeskustelu - ei sisällä juonipaljastuksia
Itse olin lukenut tämän englanniksi muutama vuotta sitten. En usko, että siitä on niinkään kauan. Silloin muistan vain sen, että pidin siitä todella paljon. Muutama kuva oli jäänyt yhä tähän päivään asti kummittelemaan mieleeni. Tälläkin kertaa kun pääsin niihin kuviin sisäinen fanityttöni heräsi henkiin: "Luoja, minä niin tarvitsen tämän julisteeksi."


Valitettavasti tällä kertaa tämä ei kolahtanut ihan niin kovaa. Syytä en osaa oikeastaan sanoa. En tiedä oliko lukukielellä jotain merkitystä? Muistan miten ensimmäinen tarina kuvasi todella elävästi väsymystä jota sankarimme tuntee, mutta nyt tuo ei välittynyt. Harmi sillä muistan pitäneeni juuri siitä väsymyksen kuvaamisesta hyvin paljon. Ehkä aika kultaa muistot.


Missän nimessä en voi sanoa katuvani tämän ostamista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti